Eilen illalla mä sain viestin. Se oli pitkä,ihana ja sellainen joka sai mut itkemään mutta ei surusta vaan onnesta. Menin kyseisestä viestistä aivan sanattomaksi ja meni hetki ennenkuin pystyin siihen vastaaman. Vastasin viestiin ja jäimme juttelemaan pitkäksikin aikaan. Syy miksi kerron siitä täällä on se että se viesti koski osaksi mun blogia,tätä jonne nyttenkin kirjoitan. Tämä ihana ja rakas tyttö oli lukenut mun blogia ja halusi tulla kertomaan siitä mulle. Hän kertoi ja sanoi mulle sanoja jotka olivat ja ovat mulle tärkeitä. Se viesti antoi mulle voimaa ja tahtoa kirjoittaa ja syyn sille miksi kirjoitan. Tyttö kertoi että on itse kokenut samanlaisia asioita ja että mun tekstit olivat kuin omaa. Hän kertoi että ne opettivat häntä ja se on mulle tärkeintä. Syy miksi kirjoitan blogia on se että pidän sitä itselleni mutta sen lisäksi haluan että jos on joku,joku joka kokee samoin niin saa tukea,apua ja tsemppiä mun teksteistä ja jos se toteutuu niin se on mulle erittäin tärkeetä. Tämä lhana ihana tyttö sanoi että mun teksti opetti häntä ja se on mulle tosi tärkeää,tunnen että ehkä mun tekstit eivät sittenkään ole aivan turhia ja paskoja. Mä haluan että mun teksteistä välittyy sellainen ystävien välinen rakkaus ja että jos on joku niin kuin tämä tyttö niin hän saa tietää ja muistaa että hän on täydellinen omana itsenään ja että hän saisi tietää ettei ole yksin. Kiitos sulle ihana että laitoit sen viestin, se oli lhana ja mulle tosi tärkeä <3
