Istun lattialla ja katson pimeessä huoneessa olevia kynttilöitä jotka valaisevat mukavasti ja luo tunnelmaa. Mulla on hyvä olla. Olen onnellinen. Mun asiat on hyvin,mulla on perhe,koti,kavereita,ystäviä,opiskelupaikka jne.. Liian harvoin tulee oltua kiitollinen siitä mitä on. Haluaa lisää ja huomaa vain huonoja asioita. Väsyttää,ärsyttää,ahdistaa,kukaa ei ymmärrä,ajatukset sekasin jne.. Välillä meiän kaikkien on Hyvä pysähtyä ja miettiä niitä hyviä asioita ja olla kiitollinen siitä mitä itsellä on. Tällä hetkellä ehkä kiitollisin oon siitä että on viikonloppu,saan levätä ja nukkua pitkään. Oon todellakin unen tarpeessa. Tää viikko on ollut siinä mielessä tosi outoo että mua on väsyttänyt aivan liikaa,enemmän kuin yleensä ja syytä en tiedä. Mä kirjaimellisesti oon joutunut pinnistelemään että silmät pysyy auki,oon nukahtanut dösään,kouluun ja nukkunut päiväunia joka ei todellakaan ole mulle tavallista. Mä oon ollut koulussa tosi levoton väsymyksen takia ja en oo jaksanut tehä mitään edes vapaa-ajalla. En oo käynyt lenkillä,nähnyt kavereita,mä jätin kuoron ja nupen väliin puhtaasti siitä syytä että en jaksanut. Ja ei kyse ei oo laiskuudesta vaan siitä että oon oikeesti väsynyt. Toivon että saan viikonlopun aikana kerättyä voimia ja että ens kouluviikko menis paremmin,jaksaisin käydä lenkillä jne..
Tänään Illalla sain pikkusiskon kanssa idean että kirjotetaan kirjeet jotka avataan 23.9.2020. Mä kirjotin sitä kirjettä kauan. Kirjotin sinne tän hetken fiiliksiä,tulevaisuuden haaveita ja kaikkea mahdollista. On jännä sitte neljän vuoden päästä avata se kirje ja lukea Millasta elämä on nyt. Onko asiat niin niinkuin halusin silloin olevan jne. Mutta ei siitä sen enempää
.
Tän kesän ja syksyn aikana ystävien merkitys mun elämään on ollut valtava ja niin iso,että kukaan ei varmaan edes tajua sitä. Oon saanut jakaa monenlaisia ihania ja ikimuistoisia hetkiä ystävien kanssa. Oon saanut purkaa ja jakaa eri fiiliksiä niin hyviä kuin huonoja ja oon saanut tukea asiassa kuin asiassa. Jos joku mun ystävä tätä lukee niin varmasti tietää sen ja haluun kiittää sua kaikesta! Oon kiitollinen että oon saanut sut mun elämään ja toivon ja teen töitä sen eteen että pysyt myös mukana loppuun asti! Kiitos❤️
Blogini on perustuu pitkälti omiin ajatuksiin,fiiliksiin ja mielipiteisiin. Käsittelen asioita syvällisesti ja totuudemukaisesti.
perjantai 23. syyskuuta 2016
tiistai 20. syyskuuta 2016
Luetaan taas syvällisiä ajatuksia kesältä..
Nyt on just sellanen ilta. Sopiva tälle,syksy,pimee ja kynttilät. Päätin että kaivan esiin vihkot joihin oon kesän ja kevään aikana kirjottanut asioita,isoja ja pieniä. Nyt haluun lukea ne läpi,miettiä sitä mitä elämä on ollut silloin,millaisia fiiliksiä ollut ja niin pois päin, haluun jakaa ne teiän kanssa. En tietenkään kaikkea mutta edes vähän. Ensimmäisellä sivulla on lyhyt mutta ytimekäs teksti. En enää osaa tarkalleen sanoa kenelle se on tarkoitettu mutta eihän sillä olekaan välilä"Tahtoisin kertoa sulle jotain,jota ei saa sanottua niin että ymmärrät. Tahdon että pääsisit mun pään sisään näkee ja kokee kaiken,sen jälkeen olisit hiljaa ja ymmärtäisit"
Nyt ku mietin niin toi on kirjoitettu siinä hetkessä ja niinä päivinä ku tuntui että kukaan ei ymmärtänyt tai ehkä ei vaan itse osannut selittää kenellekkään mitään. Vaikka oon voinut puhua ystäville/välle niin silti ei kaikkea saa aina sanotuksi ja silloin tulee herkästi toi fiilis,mutta mennään eteenpäin. Jossain vaiheessa olisko loppu kesästä mulla oli paha olla itteni kanssa. Vihasin itsenäni jos niin voi sanoa,ajattelin että olen paha ihminen ja en ansaitse sitä kaikkea hyvää jota sain, onneksi siitä on päästy yli tai ei täysin mutta Melkeen. Alan hyväksymään itseni ja osaan ajatella itsestäni myös hyvää. Tämän kirjoitin sillon " Tahdon itkeä,huutaa,raivota. Tahdon olla kiltti,Hyvä ja auttaa. Tahdon vain olla Hyvä,en paha!" Samasta aiheesta löysin myös tän." Toisaalla ja toisaalta hymyilen,tahdon olla Hyvä mutta tuntuu että en ole" Väliin myös hyviä asioita vaikkakin tän tarkotus on ollakin syvällinen mutta tälläisen löysin myös "Hymy on valo,se piristää. Hymy ilahduttaa."
Ja vielä loppuun mitä mieltä te ootte tän tyylisistä postauksista? Mulle nää on tavallaan se hetki jolloin unohan ne asiat"lopullisesti" ja sen takia on Kiva tehdä mutta mitä te meinaatte?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)