Tämän tekstin olen kirjoittanut joskus,kesän aikana varmaankin. Nyt keväällä melkein vuoden päästä voin edelleen samaistua ja kokea näin. Tämä kertoo mun mietteistä ja päänsisällä pyörivistä asioista.
MYRSKY
Samalla niin selvänä asiat ja ajatukset , mutta samalla aivan sekasin. Ajatukset purjehtii jossain kaukana myrskyn lailla ja niitä ei saa järjestykseen. Kun vielä tunteet ja järki kiinnittyvät siihen myrskyyn on päänsisäinen hurrikaani valmis riehumaan ja tuhoamaan minua sisältä. Ne törmäilevät, keräävät mukaan uusia ajatuksia pyörteisiin. Välillä se myrsky rauhoittuu hetkeksi, mutta palaa takaisin ja sillon sataa kyyneleitä silmistä ja ukkonen jyrisee päässä ja kaikki ärsyttää. Tekisi mitä vain, että se myrsky rauhottuisi. Ehkä se jossain vaiheessa, kun on sen aika helpottaa, laantuu ja ehkä jopa poistuu lopulta kokonaan.
Kunhan se vain tapahtuisi tarpeeksi ajoissa, jotta se myrsky ei saisi tuhottua ihmismieltä sisältä kokonaan⛈🌪
