Hiivin hiljaa yläkertaan,avaan leipälaatikon ja nappaan sämpylän mukaan. Jääkaapista otan pari juustopalaa ja jogurttia, ja sitten vähin äänin alas.
Samalla kun syön mietin päivällä kirjoittamaani "ajatusta" luen sen läpi ja muuttelen joitain kohtia. Kehtaakohan tätä laittaa? Päädyin kuitenkin lopputulokseen,että laitan sen
~ Polku on pitkä ja vaikea kulkuinen, haluaisin pitää kädestäsi kiinni, kulkea sen yhdessä läpi. Katsoa syvälle silmiisi ja upota niihin, kuunnella lauluasi kyllästymättä siihen ikinä. Haluasin vain sinut turvakseni ja lohdukseni elämän vaikealle polulle, ohittaa sen ja päästä suoralle ja helppo kulkuiselle tielle, antaa elämän viedä meitä eteenpäin, luottaa siihen että meidän hyvin käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti